Back from the death but not a zombie.

Täällä taas! Itseoikeutettu Guccibuddhanne on palannut! Hetken jo mietin kuoppaavani tämän blogin, koska koin liiallisen pinnallisuuden ihollani kuten hien krapula-aamuna. Voin kertoa hyvät naiset ja herrat että se ei ole hieno tunne! Nyt olen kumminkin ikään kuin selvinnyt tästä muotihumalasta ja voin taas selväpäisesti jatkaa seilaamista tässä virrassa, jota jotkut kutsuvat muodiksi mutta minä kutsun fashöniksi.

Olen jo pitkän aikaa odottanut Indiedaysin yhteydenottoa. Mielestäni blogini olisi raikas tuulahdus heidän nykyiseen tarjontaan. Haluan tuoda verkkareiden hienostuneen charmin heidän tietoisuuteensa.
Myös kaikkien muiden blogikorporaatioiden ynnä muiden koalitioiden yhteydenotot ovat enemmän kuin tervetulleita!

Halusin esitellä teille rakkaan empatiahupparini, josta olen aikaisemmin puhunut. Suuri ja lämmin ystävä. Tavallinen huppari, jolla on iso sielu. Se halaa sinua kun on kylmä ja toimii tyynynä jos olet jostain syystä päätynyt vieraalle lattialle nukkumaan. Tarkastakaa kaappinne vanhojen huppareiden varalta hyvät lukijat. Saatatte löytää uuden ystävän.